Käsityömuseo Miila
Paimion keskustan funkkisrakennuksessa sijaitseva Käsityömuseo Miila esittelee arjen käsityökulttuuria. Museota ylläpitää Lyyli Tuomolan säätiö.
Käsityömuseo Miila 10 vuotta vuonna 2024
Museo avattiin huhtikuun 1. päivä 2014. Niinpä vuonna 2024 museo vietti 10-vuotisjuhlavuotta. Torstaina 23.5. eli Lyylin päivänä museossa vietettiin 10-vuotisjuhlaa.
Aukioloajat 2025 ja yhteystiedot
Museo on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin kesä–elokuussa seuraavasti:
- 4.6. – 3.8. ke-pe klo 11-17:00 ja la-su klo 12-16
- suljettuna kuitenkin juhannuksena 20. – 22.6.
- 4. – 31.8. ke-su klo 12-16, poikkuksena pe 22.8., jolloin museo on avoinna klo 17 – 22.
Ryhmille museo on avoinna tilauksesta ympäri vuoden. Tällöin museovierailun hinta koostuu joko opastusmaksusta tai avausmaksusta sekä pääsylipuista laskutettuna.
Sisäänpääsymaksu 5€ / 4€ / 3€ tai museokortti. Ryhmät väh. 15 hlö 3€/hlö. Voit ostaa myös yhteislipun Miilaan ja tien toisella puolella sijaitsevaan Sähkömuseoon, jolloin lipun hinta on +1€.
Käsityömuseo Miila sijaitsee Paimion keskustassa, Vistantien varrella, osoitteessa Kirjakuja 2, 21530 Paimio.
Miilan puhelinnumero kesäkaudella on 02 474 5109 ja sähköpostiosoite museot@paimio.fi. Muina aikoina Miilan henkilökunnan saa kiinni parhaiten sähköpostitse.
Katso kaikki hinnat-
Museon näyttelytiloissa on esteetön kulku. Ensimmäiseen näyttelykerrokseen pääsee portaiden lisäksi ramppia pitkin (ovi avataan pyynnöstä) ja sisäänkäynnin lähellä on kaksi invapysäköintipaikkaa. Alakerran työpajatiloihin on portaaton kulku loivaa päällystämätöntä mutta tasaista polkua pitkin. Toiseen näyttelykerrokseen pääsee porrasnostimella eli tutummin tuolihissillä. Museossa on käytössä saattajakortti sekä EU:n vammaiskortti, jotka helpottavat avustajaa tarvitsevien harrastuksiin pääsyä.
Näyttelytiloista löytyy paljon tuoleja, jotka ovat vapaasti asiakkaitten käytettävissä.
Käsityömuseo tarjoaa myös englanninkielisen opaslehtisen. Opaslehtiset ovat saatavilla museon lipunmyynnistä.
Julkisilla museolle
Matkahuollon linja-autopysäkki on 150m päässä museosta. Bussilla pääsee Paimioon Salon, Turun ja Kemiönsaaren suunnilta. Turku-Paimio välillä kulkevat Fölin bussit.
Näyttelyt
Käsityömuseo Miilan näyttelyt kertovat käsityöperinteen pitkästä historiasta ja sen merkityksestä ihmisten arkeen. Museon kahdessa kerroksessa ovat esillä näyttelyt Arkista aherrusta ja Käsityön juhlaa. Perusnäyttelyiden lisäksi Miilassa on vuosittain vaihtuva teemanäyttely. Kesän 2024 näyttely on nimeltään Kohti juhlia – kaavoista leningeiksi ja perustuu museon omiin kokoelmiin.
-
Arkista aherrusta avattiin kesällä 2020 ja Käsityön juhlaa keväällä 2019. Näyttelyjen perusta on varsinaissuomalaista käsityöperinnettä tallentaneessa Kärest pitäen -hankkeessa ja osana hanketta vuonna 2018 julkaistussa kirjassa.
Arkista aherrusta -näyttely kertoo käsityöperinteen ja sen merkitysten muutoksista arjessa 1900-luvun aikana. Näyttelyssä on esillä muun muassa rintamalla valmistettuja puhdetöitä sekä kankaan ja villan valmistukseen tarvittavia välineitä. Lisäksi näyttelyssä voit kokeilla itse polkea vinorukkia ja vanhaa ompelukonetta!
Käsityön juhlaa -näyttely esittelee eri elämän vaiheiden juhliin liittyviä käsitöitä pukeutumisesta koristeluun pääasiassa 1900-luvulla. Esillä on muun muassa Elsa Tuomolan häämekko vuodelta 1914 sekä kapioita jo 1800-luvulta. Näyttelytilassa on myös nurkkaus, jossa lapset voivat leikkiä teekutsuja tai askarrella.
-
Kohti juhlia – kaavoista leningeiksi Kohti juhlia – kaavoista leningeiksi on koottu museon synnyttäneestä Tuomola-kokoelmasta. Näyttely luo katsauksen vaatteiden ompeluun, muuttuvaan muotiin ja käsityölehtien maailmaan. Käsityölehdissä ilmestyneet kaavat mahdollistivat muodin uusien tuulien seuraamisen vaatteitaan itse ompeleville. Lehdet välittivät paitsi uusia käsityötekniikoita ja malleja, myös vaatemuodin viimeisimpiä muutoksia suoraan Pariisista. Näyttelyssä on esillä Tuomoloiden leninkejä eri vuosikymmeniltä ja käsityö- ja naistenlehtiä heidän arkistoistaan 1930-luvulta asti.
Kokoelmat
Museon kokoelmat koostuvat arjen käsitöihin ja kädentaitoihin liittyvästä aineistosta.
Kokoelmia kartutetaan pääasiassa lahjoituksilla. Käsityömuseo Miila dokumentoi, kartuttaa ja tallentaa paikallista käsityöperinnettä. Museo hoitaa sen hallussa olevia lahjoituksia yleisesti hyväksyttyjen museaalisten periaatteiden mukaisesti.
Käsityömuseo Miilan kokoelmatyö aloitettiin halikkolaiselta Lyyli Tuomolalta saadun testamenttilahjoituksen jälkeen vuonna 2010. Suurin osa Tuomolan suvun käsitöistä sijoittuu 1900-luvun alkupuoliskolle.
Keskeisin museon kokoelma onkin Tuomolan suvun käsitöiden kokoelma, jonka pääpaino on Alatalon tilalta löytyneissä käsitöissä. Tuomolan suvun kokoelmaa kartutetaan vain varmuudella Lyyli Tuomolan tai hänen lähisukulaistensa valmistamista käsitöistä.
MuseokokoelmatLyyli Tuomola
Vuonna 2008 Paimion kaupunki sai testamenttilahjoituksena halikkolaisen Lyyli Tuomolan koko omaisuuden.
Lyyli Tuomola (1920-2008) asui kotitilallaan Halikon Hajalassa koko ikänsä naimattomana ja lapsettomana, kuten muutkin sisaruksensa. Lyyli Tuomolan vanhemmat Elsa ja August olivat kotoisin Paimiosta. Tuomoloiden kodista Lokkilan Alitalosta löytyi sadoittain käsitöitä ja käsityövälineitä kolmen sukupolven ajalta. Suvun naiset olivat ahkeria kutojia ja tilan kaappien kätköistä löytyi lukuisia tekstiilejä. Vanhimmat löytyneet käsityöt olivat aina 1700-luvulta ja uusimmat 1990-luvulta.
Paimion kaupunki perusti vuonna 2010 Lyyli Tuomolan säätiön hallinnoimaan testamenttilahjoitusta. Vuonna 2014 Käsityömuseo Miila avattiin Miila-nimiseen rakennukseen. Alun perin asuinrakennukseksi valmistuneessa funkisrakennuksessa ovat toimineet Paimion kunnanvirasto (1948 – 1962), kunnankirjasto (1965-1985) ja Paimion musiikkiopisto (1986 – 2006).
-
Käsityömuseo Miilaa ylläpitää Lyyli Tuomolan säätiö, joka on yksi Paimion kaupunkikonsernin yhteisöistä.
Paimion kaupunki perusti vuonna 2010 säätiön hallinnoimaan halikkolaiselta Lyyli Tuomolalta saatua testamenttilahjoitusta. Testamentin ehtoihin kuului käsityömuseon perustaminen, Tuomolan suvun käsitöiden säilyttäminen ja näyttelyiden järjestäminen. Lisäksi testamentin ehtoihin kuului museokiinteistön hankkiminen Paimiosta.
Säätiön tarkoituksena on säätiön hallussa olevien käsityö- ja taide-esineiden säilyttäminen ja saattaminen nähtäville. Säätiö edistää käsityöperinteen tutkimusta sekä käsityöperinteen tunnetuksi tekemistä.
Säätiön hallitukseen koostuu viidestä, Paimion kaupunginhallituksen nimittämästä jäsenestä. Hallituksen toimikausi kestää kaksi vuotta. Vuosina 2023 – 2024 säätiön hallitukseen kuuluvat: Eira Alander (puheenjohtaja), Marika Mulari (varapuheenjohtaja) sekä jäsenet Klaus Haanpää, Anu Minna Rainio-Karppi ja Jarmo Toivonen. Kaupungin sivistysjohtajalla (Jyrki Lumiainen) ja kaupunginjohtajalla (Jari Jussinmäki) on säätiön hallituksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
Säätiö raportoi toiminnastaan Paimion kaupunginhallitukselle kaksi kertaa vuodessa.
Museokauppa
Miilan museokaupassa myydään lähialueilla valmistettuja käsityötuotteita. Myynnissä on esimerkiksi onnittelukortteja, lankoja ja koruja. Uudistamme museokauppaa säännöllisin väliajoin, ja vastaanotamme mielellämme uusia tuotteita myyntiin. Miilasta voi ostaa myös museokortin.
Museokaupassa voi vierailla ilman sisäänpääsymaksuakin.
-
- Vuonueen kotimaisesta villasta valmistettuja lankoja sekä neulontatarvikkeita
- Ullasi -lasipajan lasikoristeita ja koruja
- Nurmen Puutarhan hunajaa ja kynttilöitä
- Succaplokin neulontatarvikkeita
- EmiKAn koruja
- Tarumainen Craftsin virkattuja korvakoruja
- Sallan Pajan pannumyssyjä, tulilehtiä, sammutuspeitteitä ja risukoristeita
- Toimintakeskus Apilassa valmistettuja saunatekstiilejä
- Pertti Mäkisen olkikoristeita ja himmeleitä
- Kaisa Karjalaisen onnittelukortteja
- Kati Saarelaisen onnittelukortteja
- Tuija Muntolan neulottuja ja virkattuja tuotteita.
- Hanna Vuorion koruja, villasukkia ja muita käsintehtyjä esineitä
- Makeidon-makeisia
- Paimion Karjalaseuran Pääteasema-kirja
- Paimion Perinneyhdistyksen postikortteja ja Sukupolvien työ DVD
Anna meille palautetta!
Herättikö museovierailu ajatuksia? Haluaisitko antaa meille risuja tai ruusuja? Voit tehdä sen Käsityömuseo Miilan ja Sähkömuseon yhteisen palautelomakkeen kautta!
Palautekyselyyn